|
|
| HUOLEHDITAAN TOISISTAMME | | LAPSET JA PERHEET | Lasten ja nuorten kasvun tukeminen on ollut erilaisissa stretegioissa esillä jo vuosien ajan. Koulujärjestelmämme on Eurooppalaisten PISA- tutkimusten mukaan ehdotonta huippua. Pidetään se myös siellä!
Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Näihin asioihin vaikutetaan tukemalla perheitä ja vanhemmuutta. Hoito on turvattava lain edellyttämällä nopeudella. Myös akuutin hoidon jälkeinen kuntoutus on oleellinen osa lasten ja nuorten paranemista.
Suomessakin on jo ensimmäiset lasten huostaanottotapaukset Amerikan malliin. Näissä tapauksissa vanhemmat ovat rakentaneet oman työuransa sellaisiksi, että he itse tarjoavat lastaan huostaan otettavaksi, koska katsovat, ettei heillä riitä aikaa lapsesta huolehtimiseen.
Järkyttävää.
Perheiden tukemisessa tulee huomioida myös isovanhemmuus/vanhukset. Perheillä on oltava mahdollisuus saada tarvittava apu ja tuki iäkkäiden vanhempien/isovanhempien arjen järjestämisessä siten, että heillä on turvattu vanhuus kotona tai mahdollisesti tarvittavassa hoivapaikassa.
Lapsilla on edessään tulevaisuus ja vanhukset ovat luoneet pohjan tämän päivän hyvinvoinnille tekemällä työtä raskaimman kautta. Molemmat tarvitsevat vahvempien tukea ja apua.
Perheiden tukeminen monin keinoin mm. päivähoidon rajoittamattomuuden, vanhemmuuden kustannustenjaon, turvatun vanhuuden ja lapsiperheisiin kohdistuvien verovähennysten osalta. Siinä teemoja kolmen lapsen isältä.
Vihreä perustulomalli on hieno. Sen perusteella kaikille yli 18v. maksetaan 440€ kuussa perustuloa. Tämä kannustaa ihmisiä ottamaan vastaan myös pätkätöitä, koska töiden tekemisestä ei rangaista, vaan ne lisäävät ihmisten ansioita. Pieni ja keskituloiset tarvitsevat tämänkaltaisia tulosiirtoja.
|
|
| HUOMISEN YRITTÄJYYS | | Uusien työpaikkojen luominen ja työllisyyspolitiikka yleensä. Siinä riittää meille haastetta.
Yleensä ratkaisuksi tarjotaan yleisesti uusien yrittäjien tukemista mm. laskemalla työnantajan kustannuksia uusien työpaikkojen osalta. Minä veisin ajatuksen pidemmälle.
Pysyvien työpaikkojen luomiseksi voitaisiin järjestelmään ottaa alennettu maksu pidempien työsuhteiden osalta. Se tarkoittaisi lyhyesti sitä, että vuoden työsuhteen jälkeen työnantajakuluja voitaisiin laskea progressiivisesti tiettyyn pisteeseen saakka. Tämä kannustaisi työnantajia vakinaistamaan lyhyitä tai pätkätyösuhteita.
Toinen kehitettävä asia on työyhteenliittymät mm. osuuskunnat. Suurin osa tulevaisuudessa teetettävästä työstä on kilpailtua. Työyhteenliiittymämuotoisen yrittäjyyden lähtökohdat olisivat tässä tilanteessa hyvät. Eroavaisuus tavalliseen yritysmuotoon tulee siitä, että voiton tavoittelu ei ole yrityksen pääasiallinen tavoitetila, vaan liittymän jäsenten työllistäminen. Kilpailutilanteessa sekä kustannukset, että tulotaso pysyvät kilpailukykyisinä verrattuna tavanomaiseen yrittämisen muotoon. |
|
| JOUKKOLIIKENNE | | Pääkaupunkiseudun henkilöautoliikenne on kasvanut viiden viimeisen vuoden aikana 6%. Turussa on kehitys ollut samansuuntaista - kasvua 9%. Tampereella on tuona samaisena aikana kasvanut liikenteen määrä peräti 36%.
Kehitys on huimaavuudessaan pelottavaa. Kapealle kannakselle rakennettu keskusta ei tule kestämään tällaista kehitystä.
Joukkoliikenteen tukeminen kuuluu valtion tehtäviin. Kun ennen hyvätuloiset kulkivat autolla ja köyhempi väestö junalla, on kehitys nykyään päinvastaista. Junalippu Tampereelta Helsinkiin maksaa n.30€ suunta, kun maksetulla tonnin rotiskolla sen ajaa samalla rahalla edestakaisin. Edistääkö tämä joukkoliikenteen kehitystä, vai viimeistä teurastusta?
Joukkoliikenne, niin bussit kuin raideliikenne vaativat julkista rahoitusta. Saavutettavuuden, hinnan ja vuorotiheyden pitää kehittyä palvelun käyttäjien tarpeiden suuntaan. Julkista tukea voidaan rahoittaa mm. henkilöauton käyttöverolla, tiemaksulla tai muulla siihen rinnastettavalla järjestelmällä.
|
|
| KULTTUURIA KAIKILLE | | Kun tutkija Pekka Himanen toimitti syksyllä 2004 eduskunnalle raporttinsa tutkimuksestaan, jossa todettiin palvelualojen toimivan yhteiskunnan tukipylväinä ja hän visioi Luovien alojen olevan tulevaisuuden vetureita, alkoi valtava kuhina. Lähes jokaiselle työpaikalle luotiin omat luovuuden strategiansa ja 99 prosenttia työntekijöistä määriteltiin luovan työn tekijöiksi. Pirkanmaan jätehuolto taitaa olla ainut jossa tuota määritelmää ei ole vielä tehty. Yksittäiset toimijat ovat vain unohtuneet tässä luovassa ilmapiirissä...
Taiteiden parissa työskenteleviä ammattilaisia ei vieläkään mielletä tärkeäksi osaksi yhteiskuntarakennettamme. Heidän olemassaolonsa koetaan jopa kiusalliseksi ja usein kuulen lauseen ilmankin tullaan toimeen, mutta elämä olisi tylsempää.
Tosiasia on, että taiteet ovat yksi henkistä ja fyysistä pahoinvointia ennalta ehkäisevä laji. Se toimii katalysaattorina samoilla elementeillä kuin fyysinen liikuntakin.
Nyt on aika turvata kulttuuripalvelut - tulevaisuus rakentuu sivistyksestä |
|
|
